Helmwald Epsilon

Legenda radalla, legenda aina

† 21.7.2020

Virallinen nimi, kutsumanimi: Helmwald Epsilon, Wilo

Rotu, sukupuoli: Trakehneninhevonen, ruuna

Säkä, syntymäaika, väri: 170cm, 5.1.2018 (Saksa, 13 vuotta), vrn

Koulutustaso: heA, 160cm (yleispainote)

Kasvattaja: sonya VRL-09386, Gestüt Helmwald

Entinen omistaja: Giulia, Scuderia Sierra (VRL-14085)

Omistaja: Bella Nylund (VRL-14703)

Virtuaalitunnus: VH18-021-0051

Suku

2-polvinen

i. Satino 21
ii. Sinister     ie. Swenja

e. Bahama Elite
ei. Babadook     ee. Europa

Jälkeläiset

17.8.2018 t. Sierra Eos  (e. Delicate Aphrodite)
1.3.2019 t. Eclipse di Sierra  (e. Dawnfrost Aisha)

" Mä en ollut hankkimassa uutta hevosta Siken tilalle, olihan mulla jo tarpeeksi hevosia muutenkin. Sitten erehdyin juttelemaan erästä Epsilonia välittävälle Nikki Ferrarille yhdellä kisareissulla  - ja se nainen osaa muuten myydä vaikka hiekkaa kamelille. Puheeksi tuli, että mulla ei ole enää puokkia, saati esteratsua. Kotiin mä lähdinkin sitten mukanani vasta ruunattu Helmwaldin Epsilon. "

Helmwald Epsilon, aiemmassa kodissaan tyylikkäästi Epsilonina tunnettu, meillä kotoisasti Wiloksi kutsuttu, on rauhallinen sekä leppoisa ruuna. Wilo on melko myöhään ruunattu, mikä näkyy toisinaan hirnumisena tammoille, mutta muutoin se on melko järkevästi käyttäytyvä. Jotkut ovat sitä kuvanneet välinpitämättömäksikin. Esteillä ruunan silmiin kuitenkin syttyy kiilto ja se ei ole mikään taitamaton ratsu.

Hoidettaessa Wilo on sellainen leppoisa kaikkien kaveri. Sitä ei kiinnosta, mitä tapahtuu ja missä tapahtuu. Se usein vain seisoskelee pitkästyneenä paikallaan, eikä heilauta korvaansakaan erilaisille kehuille tai hellittelylle. Välillä voisi vannoa, että se pyöräyttää silmiään, jos sitä liiaksi taputtelee. Wilo on kuitenkin välinpitämättömyydestään huolimatta helppo sekä leppoisa hevonen, jonka kanssa ei tule ongelmia äkkiseltään. Taluttaessa se on kuitenkin hivenen jääräpää - ruoka sille kelpaisi aina ja tammatkin ovat erittäin kiinnostavia välillä.

Ratsuna Wilo on jopa hivenen laiska. Sen selkään voi sileällä laittaa melkein kenet tahansa ja ruuna menee minne ohjataan, siirtyy askellajista nopeampaan pohkeella sekä pysähtyy ohjista pidättämällä. Ruuna osaa kuitenkin parhaimmillaan kulkea kohtuullisen hienostikin, mutta vaatii ratsastajalta työtä saada ratsun mielenkiinto heräämään. Wilo on hieman hitaasti lämpenevä ja ottaa aikansa saada se yrittämään tosissaan. 
Esteillä ruuna on elementissään. Sen silmiin syttyy kiilto ja vauhtia alkaa löytyä. Entisenä kilpaesteratsuna ruuna ei ole helpoin ratsastettava ja se olettaa ratsastajan antavan panoksensa myös, jotta yltää parhaisiin suorituksiinsa. Wilo on hallittavissa, mutta vauhti voi kiihtyä ja ratsastajalta vaaditaan kykyä pitää "pakka kasassa". 
Maastoillessa Wilo on rohkea ja peloton menijä, joka ei kyttäile ympäriinsä. Sen kanssa on melko miellyttävää mennä niin porukalla kuin myös yksin. Ainoastaan peltolaukat voivat aiheuttaa ilonpukahduksia ja kotiin vauhti voi olla normaalia reippaampi - ei kuitenkaan mitään, mistä ei jo hieman ratsastanut selviäisi.