alaera
Katariina & Mehtäjuhta kouluvalmennus (n. heA), valmentaja Bella (359 sanaa)
Olin saapunut pitämään Katariinalla ja hänen suomenhevosorilleen, Jussille, kouluvalmennusta. Parivaljakko tähtäsi kenttäratsastuksessa laatuarvosteluihin, joten jokaista lajia olisi hyvä harjoitella. Estevalmennusten jälkeen kouluvalmennus lienisi siis paikallaan. Tervehdin ratsukkoa ja seurasin heidän alkulämmittelyään. Neuvoin heti alkajaisiksi, että Katariina keskittyisi enemmän kokonaisuuteen. Ei olisi tarpeellista yrittää saada hevosta edestä keveäksi, jos se ei muuten liiku reippaasti koko kropallaan.
Ensimmäisenä tehtävä oli tehdä kolmikaarista kiemurauraa. Ensimmäinen kaarre harjoitusravissa, toisesta kaarteesta laukannosto ja kolmas kaarre vastalaukassa. Pitkälle suoralle takaisin harjoitusraviin ja sitten avotaivutusta. Aluksi jouduin muistuttamaan Katariinaa kokonaiskuvasta - nainen jäi hieman liiaksi hiomaan täydellistä harjoitusravia, ja laukannosto tuli hieman jäljessä. Laukka itsessään oli kuitenkin eteenpäinpyrkivää sekä pyörivää ja Katariina selkeästi hallitsi ratsunsa hyvin. Vastalaukassa muistutin ratsastamaan selkeästi nimenomaan vastalaukkaa, jotta Jussi ei vaihtaisi vahingossakaan laukkaansa. Pitkälle sivulle harjoitusravissa tehty avotaivutus oli varsin mallikas, nainen ratsasti kuin oppikirjaesimerkistä; tarkasti ja siististi. Tehtävä tultiin muutamia kertoja uudelleen ja jos alussa oli ollut pientä kankeutta kokonaisuudessa, parani se kerta kerrralta saaden koko tehtävän sujumaan loistavasti.
Toisessa suunnassa tehtävää toteuttaessa oli huomattavissa, että se lieni ratsulle vaikeampi. Jussi näytti hieman kankeammalta ja neuvoinkin Katariinaa keskittymään myös rehelliseen taipumiseen - niin, ettei ainut taipunut osa ollut ratsun kaula. Muutoin tehtävä sujui hyvin: Katariina muisti keskittyä kokonaisuuteen, joten siirtymät sekä vastalaukka olivat sujuvia. Avotaivutus sujui sekin hyvin, vaikka jokseenkin kehotin Katariinaa pyytämään Jussilta hieman enemmän.
Toinen valmennuksen tehtävistä oli perinteinen kokoamis- ja lisäämistehtävä. Ratsukon tuli tehdä jokaiseen kentän kulmaan voltit mahdollisimman kootussa harjoitusravissa. Sen jälkeen tehdä pääty-ympyrät, joissa toinen puoli kootumpaa ja toinen sitten taas hieman lisätympää laukkaa. Pitkillä sivuilla oli tarkoitus lisätä ravia. Aluksi Katariina jäi hieman jälkeen tehtävässä, koska keskittyi liikaa yhteen elementtiin. Muistutuksella nainen taas muisti kokonaiskuvan ja sen, että voltin jälkeen olisi jo taas uusi osuus. Jussi vaikutti toimivan hyvin ja käytti koko kroppaansa. Se kulki selkeästi myös omalla moottorillaan, eikä enää ollut etupainoisesti ratsastajan käsillä, kuten alkutunnista.
Toisessa suunnassa tehtävä sujui melkein jopa paremmin kuin alkuperäisessä. Ratsukko oli viimeistään nyt ymmärtänyt tehtävän, muistaen sen kaikki osat. Jussi teki kiitettävästi kaiken, mitä Katariina pyysi ja nainen muisti vaatia orilta kaiken, joka sillä oli annettavanaan tehtävälle. Muutaman kierroksen jälkeen olin enemmän kuin tyytyväinen ja kehotin ratsukkoa siirtymään käyntiin. Kotitehtäväksi annoin erityisesti suurten kokonaisuuksien ratsastuksen sekä hankalamman suunnan jumppauksen.
----------------------------------------------------------------------------
Katariina ja Mehtäjuhta estevalmennus (rataeste, 80 - 90cm), valmentaja Bella (334 sanaa)
Olin valmentamassa jo minulle tuttua ratsukkoa, Katariinaa ja suomenhevosori Jussia. Tänään ei vain mentäisi koulua, vaan esterataa. Katselin ratsukon alkulämmittelyä kavaleteilla ja pienillä esteillä. Huutelin samalla joitakin ohjeita. Katariina meinasi hieman jäädä liikaa ratsastamaan täydellisyyttä kaarteessa tai muussa ja se vaikutti heti hypyssä.
Tunnin tehtäväksi olin suunnitellut esterataa, jossa pitäisi olla myös ratsastajan tukena ratsulle. Se ei yltäisi varmastikaan maksimitasolle korkeudellaan, mutta siinä joutuisi oikeasti parivaljakko tekemään asiat yhdessä. Pyysin ratsukkoa aloittamaan ilman sen kummempia neuvoja, koska halusin nähdä, miten he pärjäisivät niin. Jussi kulki sille ominaisesti omalla moottorillaan kohti esteitä. Katariina olisi saanut ratsastaa kaarteita paremmin, koska Jussi oli suomenhevoselle tyypillisesti melko raskasrakenteinen - hyppyyn tarvittiin hyvä lähestyminen. Rata oli kuitenkin puhdas, vaikka nopeampi olisikin voinut olla.
Seuraavaa rataa varten otin ratsukon kanssani kentän keskelle juttelemaan. Kyselin ensin Katariinalta, mitä hän ajattelisi, että olisi voinut tehdä eri tavalla. Nainen totesi melko hyvin omat virheensä liiallisten yksityiskohtien kanssa. Nyökyttelin ja jatkoin: "Erityisesti esteradalla on tärkeää, että on kokonainen rata. Jokainen kaarre ja hyppy ovat yhtä tärkeitä. Jussi on melko iso hevonen, joten haluan, että keskityt sen kanssa erityisen tarkasti kaarteisiin. Tue sitä, säädä askelia. Niin, että hyppy tulee suoraan ja paikka on hyvä. Ne muutamat hypyt, joissa oli lähtökohdat kunnossa, Jussi hyppäsi todella hyvin. Paremmat tiet ja paikat, niin rata on todennäköisesti myös nopeampi."
Ratsukko lähti ohjeideni jälkeen toteuttamaan rataa uudestaan. Katariinalla oli selkeästi neuvoni mielessä, sillä hän muisti nyt paremmin sen, että esteen jälkeen tulee heti uusi. Jussi oli selkeästi parempi, kun ratsastaja muisti auttaa askelten säätelyssä enemmän ja tehdä hyvät tiet. Paikat löytyivät jo lähes itsestään, eikä menossa näyttänyt olevan mitään vikaa. Jussi ei kytännyt tai kierrellyt, vaan hyppi varmasti esteen toisensa perään. Tyytyväisenä katselin ratsukon radan ja kehuin heitä sen jälkeen. Katariina sai Jussin kanssa hypätä vielä pari kertaa lisää koko radan, mutta kävin välissä hieman korottamassa esteitä. Radat tuntuivat paranevan kerta kerralta ja jouduin vain muutamia kertoja muistuttamaan paremmasta tiestä tai suuremmasta tuesta.
Ratsukon siirtyessä loppukäynteihin annoin samalla muutamia kotitehtäviä, joissa olisi tiukempia teitä ja paljon tukea sekä ratsastamista ratsastajan osalta.
----------------------------------------------------------------------------
Katariina & Kuurakatrilli kouluvalmennus (n. heB/heA), valmentajana Bella (335 sanaa)
Jo tuttu ratsastaja Katariina oli jälleen valmennettavani. Hänellä oli tällä kertaa ratsunaan kuitenkin eri hevonen, musta suomenhevosori, jota kutsuttiin nimellä Tollo. En antanut nimen itseäni hämätä, vaan keskityin heti alusta asti seuraamaan ratsukon lämmittelyä tarkasti. Katariinalle tyypillisesti kaikki ratsastettiin loppuun asti ja pilkuntarkasti. Ori vaikutti hieman sählääjätyypiltä, mutta nainen piti ohjat hyvin käsissään - niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin.
Olin suunnitellut tuntia varten lähinnä perinteisempiä tehtäviä, koska tämä olisi parivaljakon ensimmäinen yhteinen valmennus. Niinpä aloitimme tehtävällä, jossa oli harjoitusravissa tehdyt voltit joka kulmassa. Päätyihin laukka-ympyrät ja pitkille sivuille ravin lisäämistä keventäen. Huomasin heti, että vaikka ratsastaja kuinka siististi sekä rauhallisesti Tolloa ratsasti, orilla tuntui olevan volteilla hieman hermo kireällä. Se puhisi ja hössötti, vaikka oltiinkin vasta aloitettu. Neuvoin Katariinaa tekemään vähän vähemmän: "Älä vaadi ihan loppuun asti, jos se tuntuu hermostuneelta. Taivuta vaikka vähän enemmän, mutta älä yritä saada sitä antamaan välttämättä kaikkeaan. Kiinnitä sen huomio tiettyyn apuun."
Katariina hallitsi hieman säheltävän Tollon ihanteellisen hyvin ja vaikutti jopa siltä, että ori rauhoittuikin tehtävää tehdessä.
Toisessa kierroksessa ei ollut sen puoleen erityisiä ongelmia. Muistuttelin ratsastajaa lähinnä siitä, että vaikka Tollo touhottaisi omiaan, niin ratsastaisi kuin mitään ei olisikaan.
Seuraavassa tehtävässä oli kolmikaarisen kiemurauran hyödynnystä. Tarkoituksena oli tulla harjoitusravissa ensimmäinen kaarre - mahdollisimman kootussa sellaisessa. Sen jälkeen oli laukannosto seuraavassa kaarteessa ja vastalaukkaa kolmannessa kaarteessa. Uralle halusin ratsukon ottavan laukan lisäämistä. Tuli selväksi, että Tollo ei ollut erityisen innoissaan kootusta ravista, mutta laukka sillä oli hieno. Vastalaukka sujui kuin vettä vain ja ratsastaja sekä ratsu pelasivat hyvin yhteen. Laukan lisääminenkin onnistui muitta mutkitta, ja kehuinkin ratsukon työskentelyä.
Toisessa suunnassa huomasi, että Tollo alkoi vähän kyllästyä samaan tehtävään. Kehotin Katariinaa jälleen tekemään enemmän taivutusta tai vaikka hetkellisesti ulospäin asetusta - kiinnittämään orin huomion uuteen apuun. Nainen ratsasti hyvin ja muutamia pieniä korjauksia lukuunottamatta, ei minun tarvinnut puuttua heidän työskentelyynsä.
Ratsukon siirryttyä loppukäynteihin kävin läpi onnistumiset ja kehittämisen kohteet. Annoin muutamia harjoitusvinkkejä ja muistutin vielä siitä, että Tollon kanssa kannattaisi olla aina kuin mitään ei olisikaan ongelmana. Lisäsin vielä, että pienet, huomaamattomat lisäykset tehtävässä tekevät orille siitä erilaisen, joka antaa lisää kiinnostusta tehtävään.
----------------------------------------------------------------------------
Katariina & Fiktion Aikamieli kouluvalmennus (n.heA), valmentajana Bella (266 sanaa)
Tällä kerralla pidin valmennusta Katariinalle, mutta hänellä oli eri ratsu kuin edellisellä kerralla. Miloksi kutsuttu ori oli hänen mukaansa lähes pomminvarma, mutta hieman hidas. Ja sen huomasin jo heti alkulämmittelyä katsoessani. Muistutin Katariinaa tekemään nopeita apuja sekä pyytämään kerralla kunnolla. Kokoaikaisesta pohkeilla naputtelusta ei olisi hyötyä.
Itse valmennuksen tehtäviksi valikoituivat siirtymiset. Aloitustehtävänä oli tehdä molempiin päätyihin pääty-ympyrät, joissa tehtäisiin vuoroin harjoitusravia ja vuoroin käyntiä neljänneksen välein. Pitkille sivuille pyysin ratsukkoa ottamaan mahdollisimman reipasta ja eteenpäin pyrkivää laukkaa. Aluksi Milo vaikutti hyvinkin hitaalta ja Katariina sai tehdä oikeasti töitä kunnolla, jotta sai orin reagoimaan tarpeeksi reippaasti. Muistutin jälleen: "Tee kerran kunnollinen, nopea apu, joka menee perille. Älä jää naputtelemaan pohkeella loputtomiin. Käytä raippaa, jos on tarve."
Parin laukkapätkän jälkeen tuntui orikin virkistyvän. Ja viimeistään toisessa kierroksessa se alkoi oikeasti vaikuttaa heränneeltä, tehden siistit siirtymiset ratsastajansa pyynnöstä.
Toisessa tehtävässä olivat pääty-ympyrät edelleen mukana. Tällä kertaa kuitenkin laukassa, ja tarkoituksena oli tehdä puolet kootumpaa, puolet lisätympää laukkaa. Pitkille sivuille oli tarkoitus ottaa avotaivutus harjoitusravissa. Katariina ratsasti siististi ja Milon kanssa hänen pikkutarkka, yksityiskohtainen ratsastustyylinsä tuli myönteisesti esille. Milo oli edelleen ehkä hieman hidas, mutta sen kokoamiset ja lisäykset olivat siitä huolimatta erinomaisia. Muistutin Katariinaa taivuttamaan kunnolla, koska Milo oli selkeästi hyvinkin taipuisa suomenhevoseksi. Avotaivutus olikin oletetusti Milolle vahvuus, eikä mieleeni tullut juuri ollenkaan korjattavaa.
Toisessa suunnassa Milo vaikutti taas hieman unohtuneen hitaammalle vaihteelle. Muistutin Katariinaa, että veisi myös muiden apujen kaltaisesti, eteenpäin pyytävät avut läpi. Nainen muisti neuvoni napakasta, kerran annettavasta avusta ja Milokin alkoi jälleen tehdä myös lisätyt laukat hyvin.
Ratsukon kävellessä loppukäyntejä, selitin mielestäni positiiviset puolet ja annoin neuvoja epäkohtien korjaukseen. Jätin myös muutamia siirtymisharjoitteita ratsukolle kotitreeneihin.
----------------------------------------------------------------------------
Katariina & Fiktion Villiina, kouluvalmennus (n. heA), valmentajana Bella (284 sanaa)
Katariina toi jälleen uuden tuttavuuden mukanaan valmennukseen. Tällä kertaa kyseessä oli tamma nimeltään Leija. Jo heti alkukättelyssä - tai alkuverryttelyssä - tuli esille, että tamma oli äärimmäisen herkkä avuille, mutta jäi toisaalta helposti hitaaksi sekä hivenen jäykäksi. Pyysin Katariinaa ratsastamaan napakoin, mutta pehmein avuin ja viemään apunsa läpi, vaikka Leija olikin aavistuksen herkempi hevonen.
Ensimmäiseksi tehtäväksi olin suunnitellut kolmikaaristakiemurauraa. Ensimmäisen kaarteen ratsukko saisi tulla lisätymmässä harjoitusravissa, toisen kootummassa ja kolmannessa nostaa laukan. Laukkaa tulisi jatkaa pitkä sivu, jossa sitä voisi myös lisätä hieman. Tehtävässä painotin erityisesti taivumista ja suoristusta sekä hyviä teitä. Katariina ratsasti tammaa hyvin aktiiviseksi, toimien antamieni vinkkien mukaan. Leija saattoi olla herkkä, mutta avut piti silti ratsastaa loppuun asti ja tarkasti - joka onneksi oli naiselle ominainen piirre. Leijalla oli mukavannäköiset askellajit ja se teki tarkat tiet, ainakin joka kerta, kun ratsastaja muisti ratsastaa ne tarkasti. Aluksi ratsukolla olivat taivutukset vähän hukassa, mutta pienellä muistuttelulla nekin löytyivät. Kokoamiset ja lisäykset onnistuivat ilman sen kummempia ongelmia ja ratsastaja tiesi selkeästi oikeat avut omalle ratsulleen. Toisessa suunnassa tehtävä sujui jopa paremmin, koska Leija vaikutti huomattavasti taipuisammalta.
Toisena tehtävänä oli tehdä pääty-ympyrät molempiin päihin. Puolet kootumpaa laukkaa ja puolet lisätympää. Pitkille sivuille halusin harjoitusravissa avotaivutusta ja kehotin olemaan erityisen huolellinen taivutuksessa. Leija suoritti hyvin, haluten selkeäsit miellyttää ratsastajaansa. Katariinan ratsastus oli siistiä sekä loppuunasti vietyä, kuten yleensäkin. Kehuin, mutta myös korjailin joitakin pieniä asioita. Erityisesti sain kehottaa avotaivutuksessa taivuttamaan rohkeammin, jotta taivutus ei jäisi turhan pieneksi. Muistutin ratsastajaa siitä, että herkkäkin hevonen tarvitsee määrätietoiset avut - niiden vain pitää olla pehmeitä. Toinen kierros ei tuottanut sen kummepaa päänvaivaa ja ratsukin alkoi taipua koko ajan paremmin.
Loppukäynneissä kertasin tunnin onnistumiset sekä hiottavat kohdat. Katariina sai kehuja säntillisestä, rauhallisesta ratsastuksestaan ja Leija askellajeistaa sekä motivaatiostaan. Jätin ratsukolle muutamia taivutusharjoituksia kotitehtäväksi.