Alma on arvonsa tietävä lady, joka toimii määrätietoisen ihmisen käsissä kuin ajatus mutta epävarmuutta havaitessaan määrää itse askelten tahdin. Pienten ihmisten kanssa ponista kuoriutuu kunnon äitihahmo, jonka harjassa saa roikkua ja turpaa taputella mielin määrin - narunkin perässä se seuraa hyvin varovaisin askelin, kunhan narun toisessa päässä oleva ihminen on riittävän pieni.
Kaikki hoitotoimenpiteet saa suorittaa varsin rauhassa, kunhan niitä ei turhaan pitkitetä eikä ylimääräisiä häsläillä. Ihminen joka ei kysele vaan tekee (tai ihminen joka on suunnilleen Alman jalan korkuinen...), saa käsitellä mutkatonta ja rauhassa aloillaan pysyvää ponia. Ihminen joka sipaisee sieltä ja täältä, saa vastaansa näykkimällä ja jalkoja polkemalla komentelevan inhottavan kiusankappaleen, joka pitää huolen ettei tavallisinkaan harjausoperaatio suju helpoimman kautta. Asenne on se joka ratkaisee - väkivallan kanssa ei kannata lähteä ongelmia selvittelemään, silloin voi saada aikaiseksi vähän isomman luokan reaktion kuin kuopimisen ja kevyet näykkäisyt.
Radan ulkopuolella Almalla ei ole kiire yhtään minnekkään, vaan se laahustelee leppoisasti suunnilleen sinne minne ohjataan. Radan tullessa näkökenttään terävöityy tammakin äärimmilleen, jolloin selässäkin saa jo olla vähän tarkempana. Epäselvät, ristiriitaiset tai liian vahvat avut aiheuttavat jälleen kiukuttelua, tälläkertaa lähinnä pukkien, pysähtelyjen ja peruutusten muodossa. Rauhallinen, turhat hötkyilyt poisjättävä ratsastaja saa nauttia tarkasti jokaisen avun kuuntelevasta tammasta, joka aivan varmasti pistää oikean jockeyn alla parastaan.
© taffel