En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie.Eino Leino - Nocturne
Paasselän rannalla, Saimaan Oriveden eteläosassa, sijaitsee ponitila. Se on perustettu jo aikaa sitten, vaikka onkin muuttunut niistä ajoista paljon. Tila ei ole kantanut nimeä Virvatuli, mutta se on saanut sen jo 1900-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan on huhuttu, että joku olisi noitunut järven. Myöhemmin toki tiedettiin, että oudot valoilmiöt ovat virvatulia - vai ovatko? Edelleen pimeinä iltoina saattaa nähdä erivärisiä valoja leijailemassa Paasselällä.
N
Virvatulen tila on ratsastuskoulu, jossa asuu muutamia yksityishevosia. Sen toiminta painottuu kuvitteellisiin tunteihin sekä tarinointiin, jonka lisäksi erilaiset tapahtuvat värittävät arkea. Astu peremmälle kurkistamaan tallin arkeen!
Kyseessä on virtuaalitalli, eikä mitään tapahdu oikeasti.
" Virvatulet (myös aarnivalkeat, aarretulet tai aarreliekit) ovat tulia tai valonlähteitä, joita havaitaan yleensä pimeässä asumattomilla alueilla lähellä maan- tai vedenpintaa tai aivan pinnassa. Virvatuli on muodoltaan joko liekin kaltainen, valopallo tai hahmoton. Virvatulia on eri värisiä. Joidenkin virvatulten kerrotaan hyppelehtivän, vaappuvan tai huojuvan, tai jopa liikkuvan paikasta toiseen. Kerrotaan usein, että virvatulet katoavat tai etääntyvät kauemmas, kun niitä lähestyy. "
PICTURE: flickr.com || Marlena Niełacna || CC BY-ND 2.0